Tässä nyt kritisoidaan, nimeltä mainitsematta, lähinnä pääkaupunkiseutua — mikä tietysti näkyy tuosta viittauksesta viiteentoista pyörätaskuun. Mutta kerrottakoon kuitenkin, että tuo “ainoa hyvä asia minkä keksin on se, että kaupunki ei ole hankkinut ja kouluttanut siperiantiikereitä hyökkäämään pyöräilijöiden kimppuun” on peräisin vanhasta toteuttamattomaksi jääneestä sarjakuvakäsikirjoituksesta joka käsitteli Oulua pyöräilykaupunkina. Olen monesti sanonut, että jos Suomen kaupunkien pyöräilijäystävällisyys arvioitaisiin kouluarvosanalla 4 – 10, Oulu saisi arvosanan 5-, ja kaikki muut puhtaan hylätyn. Joskin nyt pääkaupunkiseudulla viime aikoina pyöräilleenä sanoisin, että kyllä Helsingillä ja Espoollakin on suuri ero. Helsingille voisi antaa ehkä arvosanan 4+, ihan pelkästä yrityksen olemassaolosta, mutta Espoolle 4-:kin tuntuu jo liian hyvältä. Jos seuraavan kerran Espoossa käydessä kimppuuni hyökkää kaupungin liiveihin pukeutunut siperiantiikeri, en voi sanoa olevani yllättynyt.