En ota vastuuta sellaisen sarjakuvan älyllisestä tasosta, jonka on piirtänyt teroitin ja hammasharja.
Sarjakuva itsessään osin selittää myöhästymisensä, mutta minuun viikonloppuna iskenyt vatsaflunssa on vain pieni osa koko tarinaa. Olen lähdössä kuun vaihteessa noin puoleksi vuodeksi pois Suomesta, jonka vuoksi aikatauluni ovat ihan riittävän täynnä muuttotohinaa ja kaikenlaisten juttujen järjestelyä ilman sarjakuvien piirtämistäkin.
Tarkoitukseni oli taas kerran piirtää ihan toisenlainen sarjakuva vielä siinä vaiheessa kun istuin kynän ja paperin ääreen. Alkuperäinen tarina olisi ollut lyhyt ja absurdi anteeksipyyntö sarjakuvan myöhästymisestä, mutta sitten jostain syystä piirsin teroittimen ja hammasharjan, ja he alkoivat elää ihan omaa elämäänsä. Sarjakuva on siis puhdasta improvisaatiota — kuten lähes aina. Tällä kertaa vieläpä tekstasin suoraan originaaleihin, koska se paitsi nopeuttaa sarjakuvan tietokoneviimeistelyä, myös on se tapa jolla minun pitää sarjakuvani piirtää, mikäli sieltä ulkomailta käsin toivon Katvealuetta mitenkään päivittäväni. En tiedä, onnistuvatko päivitykset matkani aikana, mutta teen parhaani.
Lapseni ovat oikeassa. Olen juntti.