Tällä kertaa sarjakuva oli piirrettynä jo hyvin lauantain puolella, mutta sitten innostuin tutkimaan mahdollisuutta tekstata ja piirtää puhekuplat tietokoneella. Olen jo pitkään halunnut niin tehdä, koska se vähentäisi prosessista parikymmentä minuuttia sitä kaikkein tympeintä mekaanista puurtamista (ts. skannausta ja suoraviivaista ja toisteista kuvankäsittelyä), mutta nyt kun minulla on uusia leluja niin päätin oikeasti sitä kokeilla. Ei se kovin hyvältä vielä näytä, mutta harjoituksen kanssa tuosta voi tulla vielä ihan hyväksyttävääkin. Saa kommentoida.
Niille jotka eivät muuten tiedä, niin tässä sarjakuvassa juhlistetaan oman graduni valmistumista, ja kuten sanottua, graduni tosiaan käsittelee eräiden Jeanette Wintersonin romaanien mieskuvaa. Graduni pitää kyllä vielä kansittaa, siihen pitää kirjoittaa tiivistelmät suomeksi ja englanniksi ja antaa arvosteltavaksi, mutta nyt en enää sen sisältöön aio mitään muutoksia tehdä — eli se on valmis.
Gradu on valmis, gradu on valmis, gradugradugradugradu gradu on valmis!
Mitäs sitten tekisi…?
Onneksi olkoon, Kimmo! Saiskohan yliopistopainosta luodinkestävät kannet?
Niin tuleehan siihen kansikuva?
Olen haaveillut, että jos tekisi gradusta pokkarin, jolloin siihen ei tulisi varmastikaan luodinkestäviä kansia, mutta kansikuva luultavasti. Valitettavasti vain laitoksen säännöt taitavat kieltää haaveeni.
Onnea! Kohta juhlitaan! Laitoksen säännöt eivät kuitenkaan kiellä kansikuvaa. Minäkin piirsin lisurini kanteen kansikuvan. Ja laitoin liitetiedostoihin viimeiseksi liitteeksi Kirikoun piirtämän kuvan minusta. Eli oma piirros kannessa ja tekijän oma kuva nuoren taitelijan näkemyksen mukaan lopussa.
Todella hienoa, onneksi olkoon! Tämä luo uskoa, kun tuntuu että oman kanssa menee ikuisuuksia…
Onnittelut 🙂