Kun olin lapsi, joulutortut olivat joulunodotuksen ihan ykkösjuttuja, mutta sittemmin niiden hohto on himmentynyt. Tietysti olen viime vuosina viettänyt useimmat joulunaikani kaukana Suomesta, joten joulutortut ovat jääneet kokematta kuten lähes kaikki muukin suomalaiseen jouluun kuuluvat yksityskohdat, mutta ei hillolla maustettu voitaikina enää täällä Pohjolassakaan tunnut erityisen houkuttelevalta. Syö niitä yhden tai kaksi joka kolmas päivä, jos niitä tarjolla on, mutta en minä niitä erityisemmin haikaile.
Eli jos joku heittäisi minua joulutortulla, en välttämättä olisi suu auki yrittämässä ottaa siitä koppia.
Joulunodotus on puolivälissä. Seuraava sarjakuva taas kahden päivän kuluttua.
