Ja näin lähtee liikkeelle Katvealueen jo viides joulukalenteri. Tänä vuonna joulukalenteri on taas kerran jatkuvajuoninen, ja sijoittuu suurimmaksi osaksi yhteen iltapäivään muutama päivä ennen joulua.
Pölynimurikauppiaan joulussa kuljetaan vähän eri jouluperinteissä kuin aiemmin. Vähemmän Korvatunturia ja Nisse-polkkaa, ja enemmän Sylvian joululaulua ja Pientä tulitikkutyttöä. Halusin kirjoittaa vaihteeksi jotain, mikä ei pyri kokoajan irtovitseihin, vaan yrittää kertoa tarinaa astetta vakavoituneempana. Mutta älkää kuitenkaan peljätkö, tarina ei kuitenkaan pääty siihen, että pölynimurikauppias kylmissään raaputtelisi viimeisiä pölynimureitaan ja lähtisi kuolleen isoäitinsä mukana taivaaseen. Tarinalla tulee olemaan onnellinen loppu, ja pohjimmiltaan tarkoituksena on kertoa surumielisen absurdi kertomus yhteisöllisyydestä, ystävällisyydestä ja ihmisten kohtaamisesta.
Tosin en ole vielä varma. Tätä kirjoittaessa sain juuri äsken valmiiksi luukun 13. Minulla on toki ollut alustava suunnitelma alusta alkaen olemassa, mutta olen halunnut piirtää tämän sivu kerrallaan, niin että itsekin voin aina piirtäessäni yllättyä löytäessäni mitä kynästäni aina ilmestyykään.
Hauskaa joulunodotusta. Toivottavasti edes joku teistä pitää tästä. Edes pikkuisen. Edes hetkittäin.
