Jee! Värit palasivat! Tekniset ongelmat, jotka ovat estäneet näiden A3-kokoon piirtämieni sarjakuvien värittämisen ovat edelleen olemassa, mutta välähdyksenomaisesti keksin pari päivää sitten miten tämän ongelman voi tyydyttävästi kiertää. En ryhdy nyt selittämään kiertotietäni, sillä silloin minun pitäisi selittää se ongelmakin, enkä halua sitä tehdä (päin vastoin, haluaisin unohtaa koko asian) mutta kerrottakoon että se johtuu tietokoneen ja tulostimen yhteistyöhaluttomuudesta. Ja siitä että en halua värittää töitäni A4-koossa, koska se on liian pientä piperrystä vesiväreille.
Nyt kun Katvealueen bufferi alkaa saavuttamaan todellista aikaa, tämän tyyppiset helpot jatko-osat vanhemmille tarinoilleni tulevat luultavasti lisääntymään. Näitä minulla itse asiassa on muistiinpanovihkoni ja aivokoppani täynnä, mutta olen vain hyvin harvoin jaksanut palata tarinoihin, jotka olen jo aiemmin aloittanut. Vaikka suomalainen olenkin, ja samojen Pulttiboisien ja Kummelien kanssa kasvanut kuin muutkin ikäluokkani edustajat, niin silti mielestäni vitsien ja hokemien jatkuva toisto ei ole parasta viihdettä. Päin vastoin.
Ei tämä ihan hirveän paha ole. Tuo kolmas ruutu on ihan hauska.
