Ja taas saavutetaan yksi rajapyykki. Samalla voi jo lopullisesti todeta, että nyt täällä olevat sarjakuvat ovat niin lähellä tätä päivää, etten voi enää millään etäännyttää itseäni niistä ja käsitellä niitä niin kuin jonkun toisen tekemiä töitä.
Niin, se rajapyykki: Tämä on viimeinen tussikynällä tussaamani sarjakuva. Olin ollut jo pitkään tyytymätön kynätussien elottomaan jälkeen, ja haaveillut uusista tussaustekniikoista vuosia, mutta piakkoin tämän jälkeen marssin kauppaan ja ostin itselleni uusia leluja.
Itse sarjakuvasta minä pidän. Minusta tämä on yksi hauskimmistani. Viimeisen kuvan puhekupla vähän tökkii, jonka vuoksi sensuroin siitä nyt viimeisen lauseen, ja piirrosjälki on paikoin aika laiskaa, mutta tämän kerran annan armon käydä oikeudesta.
EDIT: Instagramia varten (@katvealue_sarjakuva) sarjakuva on väritetty ja uudelleentaitettu. Sarjakuvan viimeinen lause on myös muokattu siihen muotoon, johon sen halusin vaihtaa jo kymmenen vuotta aiemmin.
😀 Tykkäsin.
nokkela!
😀 Tää on kyllä tosi hyvä!