Tähän asti olen tosiaan sinnitellyt ilman älypuhelinta, ja surukseni huomasin, että olen sinnitellyt liian pitkään. Älypuhelimet ovat muuttuneet täysin älyttömiksi. Ilmeisesti päivän trendi on se, että puhelimista pitää tehdä yhä isompia ja isompia, ja netin puhelinvertailutkin kilvan vain kehuvat isoimpia paremmiksi.
Pohtiessani millaista puhelinta ostaisin, kävinkin kiertämässä netin teknologiasivustojen puhelinvertailuja — ja jouduin toteamaan, että ne ovat täysin merkityksettömiä. Olisin kovin kernaasti lukenut jostain humanistisia puhelinvertailuja, jossa järjettömien tuuma- tai pikselispeksien sijaan olisi puhuttu sellaisista asioista kuin käyttömukavuus ja kestävyys ja ymmärrettävyys. Mutta ei. Teknologiasivustojen maailmassa puhelimia ilmeisesti ostetaan aina kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan tuoreimpien trendien mukaan ja sen jälkeen vehkeet vaihdetaan uudempaan. Ja ne trendit määräytyvät lähinnä pikselimäärien mukaan.
No, ostin puhelimen, kun pakko oli. Turhautti kuitenkin niin, että purin sen tähän sarjakuvaan.
Aloin piirtää sarjakuvaa laskiaistiistaina, jonka vuoksi oli luontevaa piirtää jo kahtena edellisenä laskiaisena käyttämäni lelunalleni mukaan sarjakuvaan. Valitettavasti vain tämän valmiiksi saamiseen meni nyt kaksi viikkoa. No, paastonaika on edelleen, joten ehkä vielä saa juhlia laskiaistakin.
