Hauskaa Kalevalan päivää kaikille! Jo perinteiseksi muodostuneeseen tapaan Katvealue juhlistaa sitä kuvittamalla satunnaisen kohtauksen kirjasta. Tällä kertaa käsittelyssä on Kalevalan neljäsviidettä runo, josta kukaan ei ole koskaan kuullutkaan. Tämä tapahtuu heti sen jälkeen, kun Kalevalan uljaat uroot käyvät Pohjolassa ryöstöretkellä, mutta tyrivät (kuten aina) ja menettävät paitsi ryöstämänsä Sammon, myös Väinämöisen kanteleen.
Sen jälkeen Väinämöinen tapaa surumielisen koivun, ja luonnollisesti päättää murhata sen kanteleeksi. Kalevala on tietysti Lönnrotin melko mielivaltaisesti leikkaama ja liimaama kokoelma satunnaisia runoja, joista on huomattavan kömpelösti kasattu yritelmä kertoa yhtenäinen tarina, ja tämä on taas aika hyvä esimerkki siitä. Kohtauksen runot eivät vain mitenkään järkevästi soinnu toisiinsa kiinni. Mutta eipä siinä, minä teen Kalevala-sarjakuvia, en suomalaiseen kansanrunouteen perustuvia sarjakuvia.
