Tämä on taas värillinen, sillä löysin kovalevyni kätköistä vanhan väritysyrityksen, jonka suhteellisen pienellä vaivalla sain muokattua täällä käyttämääni muotoon ja formaattiin. Ja onhan ne värit ihan kivoja, saattavatpa antaa jotain lisäarvoakin.
Tämä sarjakuva pohjautuu ihan vain sille, että minusta oli hauskaa laittaa mies sanomaan sanapari ‘satunnainen fallossymboli’. Muistan istuneeni yksikseni yliopiston ruokalassa ja nauraneeni itsekseni tälle. Minulla on häiriintynyt huumorintaju. Mutta totta kai, sikäli kun ihmissusitarinat ovat jungilaisittain vertauskuvia nuoren miehen puberteetista, seksuaalisesta heräämisestä ja karvoituksen lisääntymisestä, sarjakuvani metamorfoosi lähinnä kirjoittaa tämän metaforan auki sellaiseen muotoon, joka on suorasanaisuudessaan ilahduttava.
Minusta tämä on hauska. Ja mikä parasta: mies, joka muuttuu täysikuun aikaan satunnaiseksi fallossymboliksi on loputtoman monikäyttöinen hahmo. Joka toinen esine tässä maailmassa on kuitenkin, tavalla tai toisella, fallossymboli.
Kerrassaan falloottista 😀
Tykkään tästä. Minuunkin tekee vaikutuksen samainen sanapari, josta itse pidät. Samoin aina nautin kohdasta, jossa poliisi kysyy “mitäs täällä meuhkataan ja häiritään yleistä järjestystä?”. Jokin siinä vain aina naurattaa. Kysymystyyli on niin hauska. Ja ehkä kaikkein eniten pidän lopusta. “Hajaannu.”