Kyllä minä ymmärrän ihmisiä, jotka ostavat vessapaperia nopeasti varastoon, ennen kuin se loppuu kaupasta — vaikka syy kaupasta loppumiseen olisikin vain ja ainostaan se, että ihmiset ostavat sitä varastoon. Muistan itsekin lapsuudestani ja teini-iästäni sen kauhun, kun piti jotenkin keksiä, miten voisi selvitä ilman vessapaperia. Pyyhkiä takamusta jollain epämääräisellä sanomalehtipaperilla, puhumattakaan siitä, että veden kanssa olisi joutunut läträämään likaista pyllyään.
Mutta sitten kävin puoli vuotta Intiassa, ja aloin pestä paitsi omaani, myös sukulaislasteni ja jopa aikuisten vammaispalveluasiakkaiden takapuolia, ja yhtäkkiä en oikein onnistu pitämään vessapaperia mitenkään välttämättömänä.
Olen kuitenkin varma, että jos minulla olisi sellaisen pallomerellisen verran vessapaperirullia, niissä olisi varmastikin mukavan pehmeää polskutella.
