Tarpeettomana ja kummallisena yksityiskohtana kerrottakoon, että piirtäessäni tätä sarjakuvaa myös sävelsin runoilijapojan runot iskeväksi popkappaleeksi. Okei, ei se ollut kovin iskevä. Huono ja ärsyttävä ehkä ennemminkin. Huomasin myös, että mikäli -iini on ainoa riimi jonka runoilija osaa, hän saa kyllä siitä huolimatta kerrottua lähes kaiken. Suomessa on satoja sanoja jotka loppuvat -iini. Tämä on sikäli hauskaa, että typerät englanninpuhujathan aina väittävät, että mikään ei mukamas rimmaa appelsiinin kanssa. On ne kyllä pöhköjä ne englantilaiset.
Viimeisen kuvan teksti on lisätty jälkeenpäin. Alkuperäinen teksti oli vielä nykyistäkin irrallisempi ja typerämpi.
