Kylkiluuni siis murtui puolisen toista viikkoa sitten minun saatuani hieman voimakkaamman yskänkohtauksen. Katvealueella on viime vuosina ollut aika paljon sarjakuvia, joissa kitisen milloin mitäkin tautia ja vammaa, mikä kertonee siitä, että sadistiset jumalat ovat olleet kiireisiä minua kiusatessaan. Tai sitten se kertoo siitä, että töiden takia minulla ei ole ollut juurikaan aikaa piirtää muulloin kuin sairaslomalla ollessani, ja siinä sairastellessani tauti on useimmiten ollut se päällimmäisin ajatukseni.
Sadistisia jumalia on aina hauska piirtää, ja aina näitä piirrellessäni mietinkin, että miksi ihmeessä yleensä vain piirtelen niitä tylsiä kaksiulotteisia pallopäitä. Huomasin tätä viimeistellessäni kuitenkin, että piirsin tuon lentävän vihreän naisen eri tavoin kuin aiemmin. Sääli. Etenkin kun se vanha on tyylittelyssään ollut aika mainio.
Tietokonefonttien luomisprosessini jäi keväällä vähän vaiheeseen, ja tämä sarjakuva olisi kaivannut vielä lisää fontteja, joten päätin tekstata pitkästä aikaa käsin. Ja samalla taas muistin, minkä takia halusin siirtyä tietokonefontteihin. Käsin tekstaaminen yksinkertaisesti vie nelinkertaisen ajan tietokoneella kirjoittamiseen — ja käsin kirjoitettua tekstiä ei voi oikeastaan mitenkään hioa enää jälkikäteen.
Kylkiluuni on edelleen kipeä, mutta nyt jo hieman vähemmän kipeä kuin viikko sitten, joten eiköhän se tästä parane.
