Halusin taas kerran kirjoittaa ja piirtää jotain vähän erilaista, niin teinpä tällaisen. Se on se vapaus, joka sarjakuvantekijällä on silloin kun lukijoita ei juurikaan ole. Silloin saa tehdä ihan miltä itsestä vain tuntuu. (Vaikka lopputulosta vihaisikin, niin kuin tässäkin tapauksessa toki teen, niin kuin aina.)
Tämän taustalla on osittain myös se, että halusin leikkiä Clip Studio Paintin sisäänrakennetuilla mallinukeilla. Ja leikinkin. Ne ovat ihan hauskoja leluja, joille voi pyöritellä asennon kuin asennon ja kuvakulman kuin kuvakulman, ja sitten voi piirtää päälle mitä haluaa. Vielä kun osaisi tussata ja värittää, niin niillä voisi saada ihan hyvännäköistä jälkeä.
Sarjakuva pohjautuu Eeva-Liisa Saarelan tekemään virkattuun taide-esineeseen, jonka hän teki osana Luovuutta lasitalossa -projektia yhteiseen näyttelyymme. Törkeästi varastin Viikinkimeduusan näyttelyn jälkeen, ja nyt se on olohuoneeni seinällä. Tai oikeastaan tämä sarjakuva perustuu paitsi esineeseen itseensä, myös näyttelyä varten kirjoittamaani fiktiiviseen lajiesittelyyn, joita kirjoittelin näyttelyssä olleille etäisesti eläimiä muistuttaneille esineille ja piirustuksille.
