Olen sanonut sen monesti, ja kirjoittanut sen monta kertaa tännekin, että sinä päivänä alan olla huolissaan siitä, että “Facebook tietää minusta kaiken”, kun se ensimmäisen kerran saa edes jotain oikein. Nykyisellään siitäkään tuskin on mitään pelkoa lähivuosina.

Mutta nyt kun Meta on täysillä päättänyt, että käyttäjille näytetään ensisijaisesti algoritmin mukaista sisältöä, ja vasta toissijaisesti sitä mitä he haluavat nähdä, niin piirretäänpä sitten aiheesta taas sarjakuva. Idea ja osa tekstistä on toki jo vuosien takaa. Huonot algoritmit, jotka päättävät käyttäjien puolesta mitä he haluavat, ovat kuitenkin olleet ihmiskunnan riesana jo viimeistään 1990-luvun puolivälistä asti. Ja edelleen tekstinkäsittelyohjelmat muuttavat järjestyslukujen jälkeiset kirjaimet isoksi kirjaimeksi, vaikka sen korjaaminen ei olisi edes kovin vaikeaa.

Facebookin ongelma on se, että se mittaa vain käytettyä aikaa, ei käyttäjätyytyväisyyttä. Jos minulla ei mitään muuta tekemistä ole, ja klikkaan naamakirjan tai Instagramin auki, niin kyllähän minä voin siinä selailla sitä puuduttavaa meemisontaa mitä se minulle tarjoaa, käyttää useita minuuttejakin siihen — mutta niin kauan kuin vihaan joka hetkeä, niin ehkä algoritmissa on jotain vikaa. Tähtien sota ei kiinnosta minua oikeasti ei yhtään, vaikka siihen liittyvät meemit ovatkin ainoaa sisältöä, mitä Facebook minulle tarjoaa ja joita sen vuoksi sieltä luen.