Tämä sarjakuva kaipaisi kipeästi uusiksipiirämistä. Jostain syystä piirsin tämän todella laiskasti, nopeasti ja huolimattomasti, mikä on sääli, sillä itse tarina on aika kiva. Ehkä laiskuuteni johtui uudesta tussistani, jonka kanssa edelleen olin aika hukassa. En tiedä.
Joka tapauksessa, vaikka tämä onkin jokseenkin laiskaa piirrostyötä, tämä esittelee kuitenkin yhden laiskuuteni piirteen, joka jatkuu kaikissa myöhemmin piirtämissäni sarjakuvissa: Ruudut on piirretty vapaalla kädellä. Itse asiassa niin kauan kun käytin tussikyniä sarjakuvieni tekoon, ruudut on piirretty kalligrafiatussilla, jonka vuoksi ne näyttävät kovin erilaiselta kuin muut viivani. Lopputulosta voi syyttää aiempaa suttuisemmaksi — ainakin tämä yksittäinen sarjakuva on suttuinen — mutta itse pidän vapaan käden rentoudesta. Se sopii paremmin amatöörimäiseen piirrostaidottomuuteeni.
Osittain tämän nimenomaisen tekeleen suttuisuus johtuu myös tietysti siitä, että uusi ja parempi tussini oli aiempia kyniäni paksumpi, ja siten olisi kaivannut suurempaa paperia alleen. No, aika pian tämän jälkeen siirryinkin aakolmosiin (tai oikeastaan B4:ään).
Ihan hauska sarjakuva, mutta aika kummallinen. Vähän liikaa ehkä. Tai en tiedä… tavallaan tämä toimii. Mutta piirrokset eivät ole kyllä mitenkään parhaimmasta päästä.
tuo hattupäinen herra on suloisen kunnollinen 🙂
no joo, oisi häneen kait voinut viitata myös termillä “talojalkainen herra” hattupäisen sijaan.