Sarjakuva perustuu tositapahtumiin, joskin tuo lopun taianomainen ovenavaustanssi on eri yhteydestä, ja eri kaupastakin. Sen voin kuitenkin kertoa, että Tampereella on joku hyvin mystinen ongelma automaattiovien kanssa. Lähestulkoon kaikki kaupungin automaattiovet on jotenkin jyvitetty niin pieleen, että ne eivät aukene millään järkevällä tavalla. Tai ehkä kyseessä on vain kulttuuriero, johon en osaa sopeutua. Tamperelaiset jotenkin lähestyvät ovia eri tavoin kuin pohjoissuomalaiset.
Tälläkin kertaa kokeilin uutta teknistä lähestymistapaa. Kuten huomannette, suurimmaksi osaksi kuvien taustat on kopioitu, ja vain hahmot vaihtavat asentoja. Se toimii yllättävän hyvin, ja uskallan jopa toivoa, että joku teistä lukijoistani huomaa vasta nyt, että sarjakuva on laiskan ihmisen copy-paste -taidetta.
Seuraava sarjakuva taas noin viikon päästä, ja sitten noin kahden viikon päästä Katvealue alkaa päivittyä kerran päivässä kolmen ja puolen viikon ajan. Joulukalenteri tulee olemaan sen tyyppinen kuin neljä vuotta sitten (eli se ensimmäinen joulukalenterini), eli periaatteessa ihan samanlainen kuin mitä sarjakuvani nykyisin ovat ylipäätään. Mutta joulukalenterin sarjakuvat vain ovat jouluaiheisia, niitä tulee päivittäin, ja pyrin siihen että ne olisivat hyväntuulisia ja enimmäkseen eivät kovin vihaisia.
Joskin voi olla, että sitten talvipäivänseisauksen aikaan vähän silleen lempeästi pilkkaan new age -hörhöjä.
Silloin kun isovanhempamme olivat nuoria, muistettiin varmaan myös palauttaa kirjat ajallaan ilman muistutuksia!