Olen tosiaan viime aikoina käyttänyt lähestulkoon kaiken kirjoittamisenergiani romaanini työstämiseen, joten Katvealue on jäänyt lähinnä piirrosharjoitteiden areenaksi. Tämäkin on alusta loppuun kokeilu, jossa harjoittelin erilaisia juttuja. Lähinnä halusin harjoitella toiminnan kuvausta, muutenkin ihmisvartaloiden piirtämistä, ja myös perinteisempää ruutukerrontaa.
Sarjakuva lähti lähinnä siitä, kun lueskelin netistä vanhoja 1960- ja 70-lukujen amerikkalaisia romanttisia sarjakuvia. Niiden piirrostyyli on erittäin mielenkiintoinen sikäli, että ne perustuvat kokonaan teatraaliseen, yliampuvaan ruumiinkieleen. Sarjakuvissa käytetty piirrostyyli tekee kasvoista melko ilmeettömiä, joten viestin välittämiseen hahmojen vartaloita pitää käyttää lähes kuin mykkäelokuvissa.
Alkuperäinen ideani olikin, että olisin yrittänyt enemmänkin imitoida tuota piirrostyyliä — mutta valitettavasti piirrostaitoni ei kylmiltään ihan riittänyt siihen. Ja koska halusin saada jotain tänne jossain välissä valmiiksikin, aloin lopulta huomattavasti kiihdyttää piirrostahtiani, hylkäsin haaveeni käsin piirtämisestä, antauduin taas piirrosmaneerieni vietäväksi, ja piirsin tällaisen.
Mutta vaikken lopputulosta kovin onnistuneena voikaan pitää, niin se vie aina eteenpäin, kun vain kokeilee jotain uutta. Siinä on muutamia yksittäisiä visuaalisia jippoja, joita voisin kuvitella myöhemminkin käyttäväni, ja ehkä, toivottavasti, jalostavani paremmiksi.
Tämä on muuten ensimmäinen sarjakuva Katvealueella, jossa kaikki hahmot ovat läpi sarjakuvan viisisormisia. Se on jännittävää, mutta sekin vaatisi vielä lisäharjoittelua. Varpaiden piirtämisestä puhumattakaan.
